Tammerkoski, Tampereen Mylly ja pyykkilaitos 1890-luvulla

Talvista Tammerkosken maisemaa vuonna 1899 lähetetyssä ns. kuutamokortissa. Maisemakuvan pohjalta tehtyyn postikorttiin on taiteiltu öinen tähtitaivas täysikuineen ja kosken pintaan kuvastuva kuunsilta. Keskellä Tampereen Mylly, jonka edustalla pyykkilaitos. Oikealla vesijohtolaitoksen pumppuasema. Vasemmalla Frenckellin paperitehtaan rakennuksia, takana Finlaysonin puuvillatehtaan Kuusvooninkinen torneineen.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Tampereen Mylly ja pyykkilaitos Tammerkosken keskiputouksella

Tampereen Myllyn punatiilinen rakennus valmistui Tammerkosken keskiputouksen itäpuolelle vuonna 1891. Lähiseudun maanviljelijät hevosineen toivat viljojaan myllyyn jauhettavaksi. Myllyn siipirakennuksessa toimi alivuokralaisena sähkölaitos. Mylläri asui kosken itärannalla sijainneessa Myllypirtissä, jossa majailivat myös myllyllä kävijät. Mylly purettiin vuonna 1909 ja sen tilalle rakennettiin voimalaitos. Oikealla Tampereen Myllyn ilmoitus myytävistä tuotteistaan Tampereen Uutisissa maaliskuussa 1897 .

Tammerkoski palveli kaupunkilaisia myös pyykinpesupaikkana. Keväällä 1898 rakennettiin Tampereen Myllyn edustalle kosken alajuoksun puolelle pyykkilaitos, jota kutsuttiin myös pyykinvirutushuoneeksi. Tampereen Sanomat uutisoi asiasta 19.6.1898 seuraavasti: ”Uusi pyykkilaitos, joka kewäällä walmistui ja sijaitsee myllyn alapuolella kosken suwantowedessä, näyttää oleman kaikin puolin tarkoitustaan wastaawa. Se on noin puolitoistakymmentä metriä pitkä, lähemmäs 8 metriä leweä, ja sitäpaitsi katolla ja seinillä warustettu, jonne ei pesijäin tarwitse pelätä tuulta eikä säätä. Sisässä on lautta, joka on metrin werran erillään seinistä waatteitten huuhtelemista warten. Sen reunoilla on 24 noin puolen metrin sywyistä tynnyrimäistä aukkoa, joissa pesijät saawat olla huuhdellessaan pesujaan, tämän kautta ei nyt enää pesijöitten tarwitse polwillaan wedessä waatteita kartuta.” Pyykkilaitos purettiin samaan aikaan myllyrakennuksen kanssa.

Joulun ja uudenvuoden toivotukset on lähetetty Tampereelta jouluksi 1899 tohtorinna Sofie von Bonsdorffille Helsinkiin. Kyseessä mahdollisesti Tampereella piirilääkärinä toimineen
Karl Edvard von Bonsdorffin (1829-1894) puoliso.
Kortti: Wesanderin kirjakauppa, Wesanderska bokhandeln.

Lähteitä:

• Mylly toimi sähkölaitoksen paikalla, Sulo Virtasen haastattelu, Tammerkoski 1/1962
• Väinö Voionmaa: Tampereen historia III, IV, Tampere 1932, 1935
• Tampereen kaupunki: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampere 1998
• Tampereen Sanomat, ks. artikkeli
• Tampereen Uutiset, ks. artikkeli

Hämeensilta ja Koskipuisto 1900-luvun alun talvisessa postikorttimaisemassa

Talvinen näkymä Ruuskasen talon kulmalta kohti Kauppatoria (nyk. Keskustori) 1900-luvun alun väritetyssä postikortissa. Hämeensillalla erottuu hevosajuri eli vos(s)ikka. Huomaa myös kioski Koskipuistossa nykyisen ravintola Rosson paikkeilla.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Maisemapostikortissa on kuvattuna vuonna 1884 rakennettu Tammerkosken ylittävä Hämeensilta, joka tunnettiin alunperin nimellä Isosilta (erotukseksi jalankulkijoiden käyttämästä puisesta Pikkusillasta yläputouksella). Isosilta oli Tampereen ensimmäinen rautarakenteinen silta ja leveydeltään 12 metriä. Sen korvasi nykyinen vuonna 1929 rakennettu teräsbetoninen 28,5 metriä leveä Hämeensilta. Vanhan kirkon vieressä oleva tontti odottaa vielä tyhjillään Tampereen teatterin valmistumista vuonna 1912.

Postikortti on lähetetty uudenvuoden 1908 toivotuksena rouva Lindströmille  ”Wartiotornikadulle” Tampereelle. Kyseinen Vartiotorninkatu oli Kyttälän asemakaavassa vuodesta 1886 vuoteen 1936, jolloin se muutettiin nykyiseksi Huhtimäenkaduksi. Katu oli aikoinaan saanut nimensä alueelle suunnitellusta palovartiotornista.

Lähteitä:

• Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoriaa -verkkojulkaisu, Tampere
• Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, Tampereen museoiden julkaisuja 51, Tampere 1999
• Uuno Sinisalo: Tampereen kirja, Tampere 1947
• Tampereen kaupunki: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampere 1998

Sandbergin talo – rautakauppaa Tampereella vuodesta 1882

Näkymä Kauppakadulle Kauppatorilta eli nykyiseltä Keskustorilta vuonna 1903 Tampereelta Helsinkiin lähetetyssä kortissa. Vasemmalla Raatihuone ja oikealla apteekkari Thomas Clayhillsin rakennuttama ja kaupunginarkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen suunnittelema Sandbergin talo, joka rakennettiin paikalta purettujen puurakennusten tilalle kolmessa vaiheessa vuosina 1882-1897.

Apteekkari Thomas Clayhillsin myynti-ilmoitus tontillaan sijainneiden puurakennusten ”hajottamisesta ja pois vetämisestä” Tampereen Sanomissa 28.1.1880

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Rautakauppias Wilhelm Sandberg (1843-1887) piti rautakauppaa tässä tyyliltään uusrenesanssisessa talossa Kauppakadun ja Kauppatorin kulmassa vuodesta 1882 kuolemaansa asti vuoteen 1887, minkä jälkeen Sandbergin nimellä tunnettu rautakauppa toimi talossa aina 1960-luvulle asti.

Rautakauppias Wilhelm Sandbergin ilmoitus muutosta Kauppatorin ja Kauppakadun kulmaan Tampereen Sanomissa 20.5.1882

Wilhelm Sandbergin rautakaupan mainos Aamulehdessä 5.5.1883

Wilhelm Sandbergin kuolinilmoitus Tampereen Sanomissa 23.3.1887

Tampereen Sanomat 20.5.1887:

”Kauppias Wilhelm Sandberg kuoli täällä eilen iltapäivällä 43 vuoden ikäisenä. Vainaja oli aluksi konttoristina G.O. Sumeliuksella ja lähes 9 vuotta sitten perusti hän täällä oman rautakauppaliikkeen, joka heti laveni sangen suureksi ja jota hän kuolemaansa asti jatkoi, waikka ankara tauti häntä piti wuoteella sitte wiime kesän”.

Lähteet:

• Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, Kaupunki 1870-1900, Niina Ketonen: Sandbergin talo, F.L. Calonius
• Aamulehti 5.5.1883 (ks. tekstit ed.)
• Tampereen Sanomat 1880 – 1887 (ks. tekstit ed.)

Onnea uudelle vuodelle 1897! Sommitelmapostikortti kuvaa wanhaa Tamperetta

Sommitelmakortti Tampereelta: kauppias, konsuli Johan Viktor Blomin lähettämät uuden vuoden 1897 onnentoivotukset
kauppias Antti Luutoselle Wisuvedelle.
Kortti H. T. Bärlund.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Tampereen vanhan vaakunan lisäksi postikortissa kuvattuna kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä:

• ”Uusi kirkko” eli nykyinen Aleksanterin kirkko
• Näkymä kohti Esplanadia eli nykyistä Hämeenpuistoa ja keskustaa Aleksanterin kirkon tornista kuvattuna
• Liina- eli pellavatehdas sekä Tammerkosken yli johtanut puinen Pikkusilta, ennen nykyistä v. 1900 rakennettua Satakunnansiltaa
• Tammerkosken yläjuoksua Frenckellin sekä Finlaysonin tehdasrakennuksineen, oikealla Tampereen Mylly
  

Postileimat kertovat kortin lähteneen Tampereelta 30.12.1896 ja saapuneen Ruovedelle seuraavana päivänä 31.12.1896

Korttiin liittyvien tamperelaisten liikkeiden ilmoittelua Tampereen Sanomissa joulukuussa 1896: 

• J. V. Blomin sekatavarakauppa: ”Myytävänä. Nyt sisääntullut: Mankeloituja ja mankeloimattomia 1:ma Kuiviakaloja…”, Tampereen Sanomat nro 146, 16.12.1896
• H. T. Bärlundin kirjakauppa: ”Joulunäyttely”, Tampereen Sanomat nro 145, 14.12.1896
  ”Tälläkin kertaa on näyttely, joka paitsi warsinaista puotihuoneustoa, on sijoitettu 3 muuhun huoneeseen, warsin arwokas ja miellyttäwä. Täällä on suuri warasto suomalaista ja ruotsalaista lasten kirjallisuutta, suomalaista ja ulkomaalaista kaunokirjallisuutta, hengellistä kirjallisuutta y.m. aistikkaasti näytteille järjestettynä. Paitsi kirjoja on sitte näytteillä kaikenlaisia kirjoitusmiehen tarpeita, joulukuusen koristeita, peliä, tupakkapöytiä, koristehyllyjä, kipsikuwia, naistenlaukkuja, kandelabereita, joulukortteja…”