Aunessillan värikkäitä syntyvaiheita Tampereen Teiskossa

Teiskon Aunessilta vuonna 1910 lähetetyssä nimipäiväkortissa.Teiskon Aunessalmen ylittävä Aunessilta v. 1910 ”nyrkkipostissa” lähetetyissä nimipäiväonnitteluissa Irjalle. Siltaa alittamassa Näsijärven Paarlahdella liikennöinyt höyryalus, ilmeisesti  Teisko-laiva. Laiva kulki mm. Kuusniemen, Vattulan, Pohtolan ja Kulkkilan kautta Viitapohjaan ja takaisin.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Nykyisin Tampereella Kämmenniemessä museosiltana toimiva Aunessilta valmistui Teiskoon toukokuussa 1899 arkkitehti Georg W. I. Schreckin (1859-1925)  suunnittelemana. Tämä Pohjoismaiden kauneimpiin ja korkeimpiin luettava yksikaarinen graniittisilta korvasi aiemman Käälahden ja Kaitaveden välissä sijainneen jo rappeutuneen puusillan.

Valtionapurahasta urakkahuutokauppoihin

Schreckin piirustusten mukaisen Aunessillan hinnaksi arvioitiin alunperin tulevan 50.000 markkaa, joka oli tuohon aikaan huikea summa. Teisko sai kuitenkin 18.11.1897 Keisarilliselta senaatilta 10.000 silloisen markan suuruisen valtionapurahan siltaurakkaan. Urakkaa tarjottiin huutokaupalla tehtäväksi useaan kertaan siinä ensin onnistumatta. Tampereen Sanomat ilmoitti ensimmäisestä 15.3.1898 Kämmenniemessä Kahnan kestikievarissa pidetystä suuresta huutokaupasta:

"Suuri huutokauppa. Väliaikaisessa kunnankokouksessa Teiskossa, joka pidetään Kämmenniemen kylässä, Kahnan kestikiewarissa 15.p. 11 e.pp. tarjotaan Aunesillan rakennus kiwesta ja osaksi raudasta, urakalla tehtäwäksi. Mainittuun rakennukseen saadaan waltiolta työkalut ja työnjohtaja urakalla. Urakoitsijalle kuuluu kaiken rakennusaineen hankkiminen.

Tampereen Sanomat nro 56, 10.3.1898: ”Suuri huutokauppa, tarjotaan Aunesillan rakennus kiwestä ja osaksi raudasta, urakalla tehtäwäksi.”

Urakkatarjousten vähäisyyden vuoksi lopulta 18.6.1898 pidetyssä Teiskon kuntakokouksessa päädyttiin hyväksymään aiemmin jo hylätty ylöjärveläisen Frans Malmlundin alin 28.ooo markan urakkatarjous. Silta edellytettiin valmistuvaksi 1.6.1899 mennessä. Aamulehti kirjoitti kokousta seuraavana päivänä:

Aamulehti nro 139, 19.6.1898: Teiskon kuntakokous, jossa hyväksyttiin urakkatarjous kivisillan rakentamisesta.

Aamulehti nro 139, 19.6.1898: Teiskon kuntakokous, jossa hyväksyttiin urakkatarjous urakkatarjous kivisillan rakentamisesta.

Raskasta ja taidokasta rakennustyötä ”kivenhakkurien” ja ”timpermannien” voimin

Rakennustyö oli jo aikansa ihmetys, jota käytiin seuraamassa kauempaakin. Tampereelta palkattiin ”vuurmanneja” ajamaan hevosilla Korven vuorilta lohkottuja kivijärkäleitä työmaalle. Kuljetuksessa käytettiin tarkoitukseen varta vasten tehtyjä kärryjä, joita vedettiin kiskoja pitkin hevospelillä Aunesjoelle. Aunessillan rakentamiseen osallistunut teiskolainen puumies ja puuseppä Kalle Virtanen (1871-1961) muistelee rakennustöitä seuraavasti: ”Meitä oli viistoista timpermannia, vaikka kivitöitä piti tehtää – kaaritöissä oli niin mahdoton työ. Kivenhakkuria oli kymmenkunta.” Suuren holvikaaren teko kiviä latomalla oli merkittävä tapaus. Virtanen kertoo: ”Kivet hakattiin mäellä koko hyvin osapuille, ja ne oli eri miehet, jotka ne sitten asetteli paikoilleen. Se passaus oli tarkkaa työtä – ei siinä rautoja käytetty, vaan kivet sopivat niin hyvin yhteen.”

Urakoitsijan vararikko, Teiskon kunta vastaamaan työn loppuunsaattamisesta

Työn edetessä kävi kuitenkin pian ilmi, että hyväksytty 28.000 markan urakkatarjous oli huomattavasti alimitoitettu. Teiskon kuntakokouksessa helmikuussa 1899 todettiin, että Malmlund oli nostanut työtä vastaan jo melkein koko urakkasumman, kun työtä oli jäljellä vielä noin puolet. Kunta kieltäytyi maksamasta lisää rahaa ja urakoitsija kieltäytyi puolestaan jatkamasta työtä. Urakan loppuunsaattamiseksi perustettiin teiskolaisista koostunut kunnallinen rakennuskomitea, joka käynnisti työt uudelleen pikaisesti. Mestarina oli Juuse Nieminen Velaatasta. Kuntakokouksesta uutisoi Aamulehti 28.2.1899 seuraavasti:

Aamulehti 28.2.1899: "Kuntakokous Teiskossa. Kokouksen oli walitseminen rakennustoimikunta työtä walwomaan."

Aamulehti 28.2.1899: ”Kuntakokous Teiskossa. Kokouksen oli walitseminen rakennustoimikunta työtä walwomaan.”

Silta valmistuu tulvavuonna 1899

Teiskon kunta joutui sitten vastaamaan rakentamisen loppuunsaattamisesta urakan kokonaiskustannusten noustessa n. 68.ooo markkaan eli yli kaksinkertaisesti urakkasummaan nähden ja reilusti jopa yli alkuperäisen Schreckin suunnitelmiin perustuneen 50.000 markan kustannusarvion. Sillan valmistuminen venyi jonkin verran aikataulusta ja vasta syyskuussa 1899 kuntakokous hyväksyi lopullisesti siltatyön. Tampereen Sanomat kirjoittaa 16.5.1899 jo tuolloin toukokuussa tapahtuneesta ”wiimeisen kiwen laskemisesta” seuraavasti:

Aamulehti nro 111B, 16.5.1899: ”Aunesilta Teiskossa. Torstaina laskettiin wiimeinen kiwi tuohon suureen Aunesillan rakennuksen holwiin, joka on Suomen suurin. Sen jännitys on 19 mtr. pitkä. Warmaan nyt loppuu laiwoilta tuo kiusallinen sawupiipun kaataminen, kun korkeus weden pinnasta on 6 metriä.”

"Muutetut kulkuwuorot. Höyryalus Teiskon kulkuwuorot Elokuun 12 päivästä 1899: Maanantaina klo 5 e. pp. Wiitapohja, Kulkkila, Pohtola, Wattula, Kuusniemi, Aunesilta. Takaisin klo 3 j. pp." Tampereen Uutiset nro 151, 9.8.1899

Vuonna 1899 tulvat aiheuttivat Tampereen seudulla monenlaisia hankaluuksia. Tampereen Uutiset kirjoittaa 24.1.1900 artikkelissaan ”Katsaus wuoden 1899 satamaliikkeeseen” uudesta kivisillasta seuraavasti: ”Melkoista haittaa satamaliikkeelle teki wiime wuonna niinikään entistä korkeammalle noussut wesi. Olikin sen tähden laitettawa waralaitureita, ja niin syntyi hankaluutta tawarain kuljettamisessa laiwaan ja sieltä pois. Weden korkealle nousu niinikään teki mahdottomaksi laiwojen pääsyn Teiskossa olewan Aunesillan alitse. Täälläkin sentähden oli korjaus toimitettawa, rakennettiin komea, korkealla wedestä oleva kiwisilta, joka siwumennen sanoen kysyen noin 70.000 mk:n uhrauksen. Mutta nyt onkin sitten wäylä wapaasti kuljettawissa, huolimatta weden noususta.”

Aunessillan vaiheita ”museosiltojen helmeksi”

Aunessilta rakennettiin aikanaan hevosajoneuvoille ja vuosien saatossa se ei enää pystynyt turvallisesti vastaamaan lisääntyvän autoliikenteen haasteisiin. Teiskon kotiseututyön uranuurtaja ja vaikuttaja Johan Nikolai ’Jussi’ Mäenpää (1911-2001) kirjoittaa Teiskon Joulun 1984 artikkelissaan sillalla vuosien varrella tapahtuneista monista haavereista, joista kuitenkin onneksi selvittiin ilman kuolonuhreja. Esimerkiksi vuonna 1975 vehnäjauholastissa ollut rekka oli sukeltanut kaiteen läpi Aunessalmeen. Kuljettaja selvisi rysäyksestä vähin vammoin, mutta vehnäjauhot olivat levinneet kaikki veteen. Joku kämmenniemeläisistä oli huomannut, että ”kyllä nyt on Kämmenniemessä pullataikinaa. Olis vaan vähän hiivaa ja maan kauhee uuni.

Nykyisin Aunessilta on entisöity museosillaksi. Jussi Mäenpää kiittää em. artikkelissaan museointia: ”Tämä suoritettiin vielä niin hienosti ja parhaalla mahdollisella tavalla, että Aunessilta tulee varmasti loistamaan tiemuseoiden helmenä kauan.

Vuodesta 1983 Aunessilta on toiminut kevyen liikenteen väylänä ajoneuvoliikenteen siirryttyä viereiselle Kaitaveden sillalle. Seuraavassa videossa nykyisiä näkymiä sillalta ja sen ympäristöstä.


Lähteitä:

  • Atro Karimaa: Kalle Virtanen – viimeinen Aunesillan rakentajista muistelee, Teiskon Joulu 1964
  • Juha Miettinen: Aunesilta 100 vuotta Teiskon yhdistäjänä, Teiskon Joulu 1999
  • Jussi Mäenpää: Aunessilta, tiemuseoiden helmi, Teiskon Joulu 1984
  • Päivi Tapola: Rakentajan elämä Georg W.I. Schreck,
    Juva 2011
  • Aamulehti 1898 – 1899 (ks. artikkeli)
  • Tampereen Sanomat 1898 (ks. artikkeli)
  • Tampereen Uutiset 1898, 1900 (ks. artikkeli)

One CommentJätä kommentti

  1. Nykyinen laivaluituri ja venepaikat eivät vastaa ympäristön kehityksen tarpeita.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s