”Onnellisia olivat kesäkaudet Teiskossa” – tamperelaisten huvilaelämää 1870-luvulla

Teisko_kirkkomatkaKirkkoveneitä Näsijärven Teiskolanlahdella palaamassa Kirkkojärven rannalla sijaitsevasta Teiskon kirkosta. Rannalla huvila, jossa lomaili 1870-luvun lopulla insinööri Hermann Kauffmann perheineen Tampereelta. Suomen Matkailijayhdistyksen postikortti, sarja nro 6

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Postikortin näkymä porttina menneeseen aikaan

Teiskolansalmen ylittävällä kivisillalla kohtaa menneen ajan miljöön. Kuvan otti aikanaan valokuvauksen harrastaja Axel Tammelander (1865-1926), joka oli syntyisin Teiskolan kartanosta huvilan vastarannalta lahden toiselta puolella. Sillalta avautuvassa näkymässä kirkkoveneet soutavat Teiskon kirkolta Näsijärveen kuuluvalla Teiskolanlahdella Teiskossa. Taustalla näkyy Hermann Kauffmannin v. 1876–77 talvella rakennuttama kesähuvila nimeltään Sommarbo eli Kesämaja. Näkymä muuttui otoksen jälkeen vuonna 1905, jolloin huvila siirrettiin rannasta ylemmäs kalliolle sen nimen muuttuessa samalla Metsämajaksi. Huvila sijaitsee edelleen samalla kalliolla ja maisema on säilynyt rannoiltaan hyvin tunnistettavana. Nykyisin maisema lasketaan osaksi Teiskolan kulttuurimaisemaa, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Postikortti on Suomen Matkailijayhdistyksen painattama kortti matkailunedistämistarkoituksiin 1900-luvun alkupuolelta. Matkailijayhdistyksen ympäri Suomen eri valokuvaajilla otattamia kuvia käytettiin erilaisissa julkaisuissa ja postikortin kuva löytyy myös artikkelin lähteenä olevasta Kauffmannin muistelmateoksesta.

Aikamatkaoppaana Hermann Kauffmann

Hermann Kauffmann, visiittikortin kuva Koskesta voimaa -sivustolla, valokuvaaja Svante Lagergrén

Hermann Karl Heinrich Kauffmann (1840–1908) syntyi Göteborgissa Ruotsissa saksalaissyntyiseen perheeseen. Kauffmann vietti elämänsä ensimmäiset 22 vuotta Ruotsissa. Hän työskenteli Nyköpingin mekaanisessa konepajassa eri tehtävissä. Toukokuussa 1862 hänen tarkoituksensa oli lähteä Englantiin tutkimaan höyrylaivojen rakennustekniikkaa, mutta hänen ystävänsä, Tampereen konepajan johtajaksi valittu Anders Johan Lundahl (1819-98) sai hänet lähtemään konepajalle Suomeen. Vuodesta 1862 vuoteen 1880 Kauffmann toimi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepajan palveluksessa kehittäen Tampereelle tuomaansa taidokasta laivanrakennustekniikkaa. Hän rakensi mm. itse piirtämänsä ensimmäisen rautaisen Ilmarinen-nimisen höyryaluksen Näsijärvelle 1862–63. Vuonna 1869 Kauffmann avioitui Hilda Maria Gefwertin (1848-1906) kanssa. Vuonna 1880 hän muutti Pietariin ja toimi siellä konepajan johtajana vuoteen 1900. Sittemmin palattuaan Suomeen hän viimeisinä elinvuosinaan kirjoitti muistelmiaan Tampereen vuosistaan 1862–1880, jotka ensin ilmestyvät ruotsin kielellä vuonna 1902 teoksena Muntra minnen från mellersta Tavastland ja myöhemmin suomeksi käännettynä Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä.

Huvilaelämää Näsijärven rannoilla 1800-luvun loppupuolelta

Suomalaisilla on jo 1800-luvun loppupuolelta ollut tapana muuttaa kesäisin kolmeksi kuukaudeksi maaseudun rauhaan. Tamperelainenkin ”herrasväki” alkoi muuttaa maalle 1800-luvun puolivälin vaiheilla. Ensinnä hakeuduttiin tuttavien ja sukulaisten luo, sitten alettiin vuokrata pienrakennuksia tai yläkertahuoneita maalaistaloista. Lopuksi ostettiin tai vuokrattiin maata ja rakennettiin oma huvila. Ensimmäiset huvilat rakennettiin Tampereen kaupungin alueelle tai sen läheisyyteen. Myös Kauffmann lomaili kesän 1876 ensin perheineen Teiskolan kartanon yläkerrassa ja rakennutti kesäasuntonsa Sommarbon (Kesämaja) Teiskoon Teiskolanlahden rannalle talvena 1876-77 Teiskolan kartanon omistajattaren Aina Tammelanderin (1846-1912) suostumuksella. Kauffmannin huvila sijaitsi siihen aikaan poikkeuksellisen kaukana kotoa Tampereelta; Teiskoon oli vesiteitse matkaa n. 25 kilometriä.

Soutua ja kirkkovenesoutua ennen

Kauffmannin_uistin

Kauffmannin omatekoinen uistin. Kuva lehdestä ”Tidskrift för jägare och fiskare” 30.3.1898

1800-luvulla tärkeänä kulkuvälineenä Teiskon vesistöisellä seudulla oli vene, jolla tehtiin kesäisin kirkko- ja markkinamatkat. Soutuvenettä tarvittiin järviseudulla luonnollisesti myös kalastukseen, sillä liikuttiin lähiseuduilla ja retkeiltiin. Soutuvene oli Kauffmannillekin Teiskon huvilakesinään tärkeä kulku- ja kalastusväline Näsijärven vesillä. Kauffmann mainitsee rakennuttaneensa taitavalla ruoveteläisellä veneenrakentajalla haapaisen, järvimatkoihin soveltuvan soutuveneen. Myös matkat Tampereelta Teiskoon taittuivat ensi alkuun soutaen omaa höyrypurtta odottaessa. Apuvoimana oli tuttu 18-vuotias ”vahva ja tottunut selkien soutaja” Tampereen konepajalta. Aikaa n. 25 kilometrin soutumatkaan kului kolmisen tuntia Kauffmannin vetäen toisinaan uistinta veneen perässä saaden kalansaaliiksi haukea tai suuria ahvenia. Oheisessa kuvassa Kauffmannin omatekoinen uistin, jota hän käytti kalastusretkillään. Kauffmannin toimitukseen lähettämä kuva on julkaistu metsästys- ja kalastuslehdessä ”Tidskrift för jägare och fiskare” 30.3.1898.

Kirkossakäynnillä ja kirkkoveneillä on ollut tärkeä rooli teiskolaisten elämässä. Talot ja kyläkunnat käyttivät monihankaisia yhteisveneitä. Kirsti Arajärven mukaan suuressa osassa säilyneitä talojen peruluetteloita mainitaan osuus kirkkoveneeseen ja yleisimmin osuus veneestä oli puolet. Torppien osuus oli yleensä 1/3 veneestä. Länsiteiskolaiset kulkivat kirkolle suurilla veneillä yli Näsijärven. Kauffmann kertoo nähneensä näitä suuria, tusinan airoparin suuruisia kirkkoveneitä, joihin mahtui 60-70 henkeä. Niitä soutivat pyhäpukuiset miehet ja naiset ja ”joku kunnianarvoisa isäntä peräsimessä”. Usean veneen muodostamat venesoutueet saattoivat kisailla keskenään nopeusparemmuudesta. Tätä erikoista tapahtumaa tultiin ihmettelemään jopa höyrylaivalla kirkkosunnuntaisin. Liekö tällaisesta huvimatkasta ollut kyse heinäkuisena sunnuntaina vuonna 1866, jolloin höyryalus Storfursten Wladimir mainosti matkaa Tampereelta Teiskolan sillalle oheisella ilmoituksella. Kyseinen kanuunavene oli  Ilmarisen jälkeen Kauffmannin seuraavana työnään 1863-64 rakentama alus .

Huwimatka_Storfursten_Wladimir_Teiskolan_siltaan

Höyrylaivaliikenteen alku 1860-70-luvulla

Alkuun perheet rakensivat omia pieniä höyrypursiaan päästäkseen sujuvasti perille huviloilleen. Näin teki myös Kauffmannin perhe. Höyrylaivaliikenteen Näsijärvellä alettua 1860-70-luvulla lisääntyi hiljalleen myös huvilarakentaminen etenkin Tampereelta pohjoiseen Teiskon ja Aitolahden suuntaan. Laivat kulkivat ensin harvakseltaan ja suorinta reittiä tiettyihin laitureihin. Joskus ne saattoivat kuitenkin tarvittaessa pysähtyä keskellä Näsijärven selkää poimimaan matkustajia suoraan veneestä. Myöhemmin höyrylaivaliikenne sekä reitit lisääntyivät ja Näsijärven rannoille ja saariin rakennettiin useita laivalaitureita. Reittilaivoilla päästiin käymään asioilla kaupungissa ja sen kautta kulki myös posti ja tilatut kauppatavarat. Höyrylaivaliikenne jatkui Näsijärvellä vilkkaana liki sata vuotta. Nykyisin säännöllisessä reittiliikenteessä Näsijärvellä liikennöi vielä vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva Tarjanne ns. Runoilijan tie -reittiä Tampereelta Muroleen kanavan kautta Ruovedelle ja Virroille.

Kauffmannin muutto huvilalle koleana juhannusaattona 1877

Hermann Kauffmann kuvailee keväisiä tuntojaan ja kesäloman kaipuutaan 1870-luvun Tampereella seuraavasti: ”Kun talven viimeiset kinokset ovat hävinneet voittoisan kevätauringon säteissä, ja kirkkaat päivät pitenevät, kun yhä enemmän lämmittävä ja elävöittävä valo leikkien houkuttelee esiin raitista vihreyttä, ja hennot, vaaleat lehdet värisevät heränneen salaperäisen kehitysviettinsä lumoissa, kun kuohuvan elinvoiman selviä merkkejä näkyy kaikkialla luonnossa, kalankudussa, linnun lemmenlaulussa, ja hennon lehvän ja kukan tuoksu leviää laajalle hiljoilleen hyväilevän leppeän tuulenleyhkän siivissä – silloin on sivistyksen rasittuneen orjan aika palata luontoon, etsimään sen helmasta terveyden parannusta ja voimien uudistumista – lähteä kesälomalle.” Kesäloma ja kesänvietto Teiskon maaseudun rauhassa kesämökillä oli luontoa arvostavalle Kauffmannille toiveiden täyttymys.

Tampereen konepajalla Kauffmann rakennutti oman Göta-nimisen höyrylaivan perheensä kesä- ja muuttomatkoja varten. Kevät ja kesän alku 1877 oli poikkeuksellisen kolea ja tuulinen, minkä vuoksi lähtö uudelle kesäasunnolle Teiskoon viivästyi. Muuttomatkalle lähdettiin kuitenkin juhannusaattona varsin epämiellyttävässä säässä; Näsijärven tuuli yltyi kaupungista etäännyttäessä myrskyksi ja lämpötila oli rakeitten sekaisessa lumiräntäsateessa 3-5 astetta. Raskaaksi lastattu höyrylaiva Göta oli kukkuroilleen täynnä muuttotavaraa ja lisäksi katolle oli kytketty perheen piano. Laivan miehistönä toimi Kauffmann ja hänen apunaan konepajalta Teiskoon myös matkaava Gustaf Adolf Öster (1829-1889). Kauffmannien palvelustyttö majaili merisairaana myrskyssä keikkuvan laivan keulakojussa. Öster luotsasi lumen peitossa ollutta Götaa taidokkaasti Ylöjärven puoleisen rannikon ja saarten suojassa. Matka venyi puolestatoista tunnista neljän tunnin pituiseksi, mutta lopulta märkä ja kylmänkangistama perhe selviytyi onnellisesti kesäasunnolleen suojaiselle Teiskolanlahdelle.

Kesänviettoa kalastusretkineen huvilalla 1800-luvun lopulla

Kauffmannin kuvaama kesänvietto Teiskossa liittyi pääosin hänen mielipuuhiinsa kalastuksen, kravustuksen ja metsästyksen parissa. Näillä retkillä hänellä oli mukanaan koirineen Öster, luotettava ”tuhattaituri”, joka teknisten taitojen lisäksi osasi kuljettaa höyrylaivaa, tunsi vesiväylät, osasi metsästää ja oli jo lapsuudesta lähtien tottunut kalastaja. Huvilalla oli mukana perhe: rouva, lapset ja palvelustyttö, joka muiden taloustöiden lisäksi huolehti esim. kalasaaliiden perkauksesta.

”Herrasväen” kesänvietto yleensä 1800-luvun loppupuolella sujui maaseutuhuviloilla saman aikataulun mukaan kuin talvisinkin kaupungissa. Rouva organisoi talouden ja päivän ohjelman järjestäen puuhaa koko huvilaväelle sekä kutsujen ja vierailujen järjestämisen seuraelämän ollessa vilkasta. Ruoanvalmistus ja muut taloustyöt kuuluivat palvelusväelle, joka oli muuttanut kaupungista perheen mukana. Arkisin syötiin maalaiseen tapaan vaatimattomasti, kalaa oli tarjolla usein ja eri muodoissaan. Kaupungista tilattiin ja tuotiin ne ruokatarvikkeet, mitä lähitaloista ei saatu. Kauffmann kertoo muistelmissaan elintarvikkeiden saannin olleen vaikeaa. Lauantaina kaupungista tuodun ruokalastin piti kestää koko seuraavan viikon. Perhe saattoi ostaa taloista ainoastaan voita, maitoa ja ruisleipää. Maalaiset soutivat huvilan ohi kaupunkiin lauantain vastaisena yönä myymään ruokatarvikkeitaan. He kuitenkin harvoin suostuivat myymään tuotteitaan edes kaupunkihintoja kalliimmalla. Kauffmannin mukaan ”arvattavasti siitä syystä, että maalainen olisi menettänyt kaupunkimatkansa huvin ja aiheen”.

Muistomerkki Teiskon kahden ensimmäisen kirkon paikalla Myllyniemessä.

Kalastusretket suuntautuivat mm. läheiselle Kirkkojärvelle, johon pääsee alittamalla Teiskolansalmen yli johtavan maantiesillan. Kauffmannin aikaan silta oli vielä puinen, kunnes se korvaantui nykyisellä v. 1894 valmistuneella kaksiholvisella Teiskolan kivisillalla, joka on arkkitehti Georg Schreckin (1859-1925) suunnittelema. Sillalta Kirkkojärveen johtavassa salmessa on Myllyniemi, jossa sijaitsi Teiskon ensimmäinen ja toinen kirkko ennen nykyisen kolmannen rakennusmestari Matti Åkerblomin (1740-1819) rakentaman Teiskon kirkon valmistumista vuonna 1788 Kirkkojärven rantaan. Ohessa Myllyniemessä sijaitseva graniittinen muistomerkki, jossa lukee: ”TEISKON KIRKON PAIKKA 1621, 1669-1787. JUMALAN NIMI ON VAHVA LINNA. HIC STETIT TEMPLUM PRIMUM TEISKOENSE. SALUS A DEO NOSTRO EST SEDENTE IN THRONO ET AGNO.”

”Onnellisia ja muiston arvoisia olivat kesäkaudet Teiskossa”

Kauffmann muistelee runollisesti kesänviettoa Teiskossa: ”Verratonta nautintoa on sille, joka osaa luonnon kauneutta ymmärtää, katsella valoisana rauhallisena kesäiltana omasta luonnonkauniista pikku kesämajastaan luonnon juhlatunnelmaa, tyyntä järveä monine kauniine lahtineen ja saarineen, maita ja metsiä. Onnellinen se, jolla siihen on tilaisuutta! Illan viileässä istutaan kodikkaasti yhdessä, nautitaan olemassaolosta, keskustellaan minkä mistäkin, hyttysten tanssin hyristessä ja sammakoiden kevätlaulun kuuluessa lammikosta taikka koiran luskuttaessa etäisessä maalaistalossa. Siinä on iltatunnelman levollista ja rauhallista sävyä, joka päivän vaivojen jälkeen virkistää vaivaantuneita hermoja ja vaimentaa niitä hiljalleen öiseen lepoon. Ei tehtaan pilli, ei junan eikä höyrylaivan vihellys, joka muistuttaisi uudesta työstä ja ponnistuksesta, häiritse nautintoa; rauhoittavasti ja idyllisesti kalkahtaa lehmänkello läheiseltä maantieltä, missä kotiin palaava karja säyseästi vaeltaa ohi. Kaukaisen kirkon tapulista tuo leppeän illan tuulenhenki heleitä, juhlallisia säveleitä, jotka hiljalleen häipyvät etäiseen kaukaisuuteen, julistaen alkavaa lepopäivää ja kehoittaen hartauteen ja rauhaan. Ne kaikuvat vieläkin muistossa jo muinoin menneitten nautintorikkaitten päivien tervehdyksenä. Onnellisia ja muiston arvoisia olivat kesäkaudet Teiskossa.” Tähän toteamukseen on helppo yhtyä vielä 140 vuotta myöhemmin.

Tässä video Teiskolansalmen nykymaisemasta: reitti seuraa postikorttinäkymän kirkkoveneiden soutureittiä Kirkkojärveltä Teiskolan sillan alitse Teiskolanlahdelle.

Lähteitä:

  • Kirsti Arajärvi: Messukylän – Teiskon – Aitolahden historia. Tampereen kaupunki, Teiskon ja Aitolahden kunnat, Tampere 1954
  • Hermann Kauffmann: Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä. Pakinoita höyrylaivoista, metsästyksestä ja kalastuksesta. Suom. Kaapo Murros. Tampereen Historiallisen Seuran julkaisuja IV, Tampere 1939
  • Marjo-Riitta Saloniemi: Kesäpäivä huvilalla. Julkaisussa Herrasväen kesäretki s. 29-42. Tampereen museoiden julkaisuja 32. Tampere 1994
  • Leena Willberg: Huviloita Näsijärven rannoilla 1870−1910 -luvuilla. Julkaisussa Herrasväen kesäretki s. 21-28. Tampereen museoiden julkaisuja 32. Tampere 1994
  • Kartanon mailla, Axel Tammelanderin kuvia Teiskolasta -verkkonäyttely, Tampereen kaupunki, Vapriikin kuva-arkisto
  • Koskesta voimaa -verkkojulkaisu, Tampereen yliopiston historiatieteen laitos
  • Tampereen kaupunki: Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri,  Tampere 2008
  • Tampereen Sanomat 1866
  • Tidskrift för jägare och fiskare 1898

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s