Liutun tilan vaiheita osana Tampereen Teiskon historiaa

Nimipäiväonnitteluja lähetettiin v. 1907 tässä Teisko, Liuttu -aiheisessa postikortissa (W.T. No. 300). Kuvassa hevosnäyttely Liutun tilalla Teiskon Pohtolassa v. 1906. Talon silloinen yritteliäs isäntä Heikki Liuttu tunnettiin myös kuuluisana hevosmiehenä. Keskellä olevassa pytinkirakennuksessa toimi Pohtolan kansakoulu vuosina 1902-1906. Vasemmalla nykyinen Liutun Juhlatalo, joka on rakennettu 18oo-luvun alkupuolella.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Kyläkauppaa Liutun tilalla 1800-luvun loppupuolella

Liutun tila sijaitsee Tampereen Teiskon Pohtolassa, Paarlahteen kuuluvan Sisaruspohjan lahden rannalla. Vuoden 1540 kantatila on ollut saman suvun hallussa 1700-luvulta lähtien.

Heikki Liuttu (1860-1940) ja hänen vaimonsa Auroora Liuttu alkoivat talonpidon ohella 1800-luvun lopulla pitää tilalla kauppaa, jota ei entuudestaan kylällä vielä ollut. Isäntä toimi tavaranhankkijana ja emäntä hoiti myynnin. Kauppa toimi tilalla kolmisenkymmentä vuotta. Sittemmin Teiskon Kauppa Oy:n uusi myymälä sijoittui Liuttuun v. 1924, ja sen yhteydessä toimi myös leipomo. Myymälä muutti myöhemmin Ylä-Korpulaan ja sieltä syksyllä 1939 uuteen Pohtolan kaupparakennukseen Ranniin, jossa toiminta jatkui 1960-luvun alkuun saakka. Siitä kauppatoiminta jatkui yksityisin voimin aina vuoteen 1975 asti, jolloin kauppa lopetettiin.

Pohtolan koulu aloittaa vuokralla Liutun pytinkirakennuksessa vuonna 1902

Ennen vuonna 1866 julkaistua kouluasetusta opetus Teiskossakin hoidettiin ns. kiertokouluna. Opettaja kiersi kylästä toiseen, jolloin koulutilana toimi useimmiten joku kylän taloista. Teiskon ensimmäinen koulurakennus oli vuonna 1870 rakennettu Padustaipaleen koulu, jossa Heikki Liuttukin kävi Pohtolasta käsin. Hän oli myöhemmin muistellut koulunkäyntiänsä: ”Opin minä siellä turakkaa pelaamaan ja kiekkoo lyömään”.

Matkaa Pohtolasta Padustaipaleelle tuli toistakymmentä kilometriä. Pohtolalaiset pyysivät v. 1897 kirjelmässään Padustaipaleen koulun johtokunnalle puoltolausetta koulun perustamiseksi Pohtolaan. Vuonna 1900 piirivaliokunta kävi sitten tarkastamassa sopivaa koulun paikkaa Ylä-Korpulan, Liutun ja Ala-Korpulan mailla. Sopivimmaksi ja edullisimmaksi koulun paikaksi osoittautui ns. Pohtolan kallio Ala-Korpulan mailla, jonka puolentoista hehtaarin alasta tehtiin sopimus Kalle ja Miina Korpulan kanssa. Pöytäkirjaan merkittiin lisäksi ”Opettajan lehmän suvilaitumesta talon maalla maksaa kunta 10 mk vuosittain, mutta jos opettaja tahtoisi käyttää lehmäänsä yhdessä talon karjan kanssa, niin siitä maksaisi opettaja 5 mk vuodessa.”

Uuden Pohtolan koulun rakentamista odotellessa päätettiin koulutyö aloittaa Pohtolassa vuokrahuoneissa. Sopiva paikka löytyi Liutusta vapaana olleesta pytinkirakennuksesta, jonka Heikki ja Auroora Liuttu vuokrasivat Teiskon kunnalle viideksi vuodeksi. Vuokrasopimukseen kirjattiin ”vuokraamme pytinkirakennuksen kokonaisesti, jossa on 7 lämmintä huanetta, porstua ja kuisti käytettäväksi 5 vuoden ajaksi tässä piirissä kansakouluna lukein elokuun 1 tä päivästä 1902. Ulkohuaneiksi 1 puadi ja pienempi pää liiteristä ja osa yhteishuaneeseen.” Tässä rakennuksessa Pohtolan koulu aloitti syksyllä 1902. Johtokunnan päätöksellä kouluun otettiin suomenkielinen opettaja. Ensimmäisenä opettajana toimi Nikolai Salminen. Pohtolan koulu lakkautettiin v. 1969 ja siirtyi Teiskon kunnalta yksityisomistukseen.

Isäntä Heikki Liuttu – kuuluisa hevosmies

Heikki Liuttu oli innokas hevosmies ja Liutun talli oli monesti täynnä hevosia. Muutamista hänen kasvattamistaan hevosista tuli kuuluisia juoksijoita. Keväällä 1884 syntyneestä Pujo-nimisestä oriista kehittyi Heikin menestyksekkäin juoksija ja koko pitäjän ylpeys. Heikki kilpaili usein Tampereella ja ympäristökunnissa ja menestystä tuli kauempanakin, kuten Valtion ajoissa Jyväskylässä ensimmäinen palkinto v. 1893. Helsingissä v. 1895 Heikki ajoi Pujollaan myös ensimmäisen palkinnon, 400 markkaa, mikä oli siihen aikaan huomattava summa. Aamulehti kirjoitti menestyksestä seuraavasti 22.2.1895:

Tämänpäiväisiin kilpa-ajoihin otti osaa 12 hewosta. Kaksi palkintoa jaettiin. Ensimmäisen palkinnon, 400 markkaa sai Liutun, Teiskosta, Pujo II, ennätys 6 m. 14 sek.

Teiskossakin oli jo 1880-luvulla kilpa-ajoja. Aamulehti kirjoitti 11.4.1883: ”Kertoelma Teiskon kilpa-ajosta, joka tapahtui huhtikuun 4nä pnä 1883. Kilpailuun otti osaa 16 hewosta, oriita, tammoja ja walakoita. Palkinnoita oli määrä jakaa neljä, waan ensimmäistä palkintoa ei voitu jakaa. Toisen palkinnon sai torppari Kalle Heinäsen Teiskosta tamma, joka juoksi mainitun määrän 4 minuutissa ja 32 sekunnissa. Kiitoslauseen saiwat talollinen Heikki Liuttu oriistaan pikaisesta juoksusta ja talollinen Juuse Alasääski tammansa kauniista juoksusta. Lopuksi perustettiin hewosystävien yhtiö Teiskossa. Warsinaiseksi jäseneksi kirjoitti itsensä paikalla 19 henkilöä. Toimitus päättyi eläköön huudolla.”

Lähteitä:

  • Kirsti Arajärvi: Teiskon satavuotinen kunnallishistoria
    1865-1971, Vammala 1979
  • Heikki Naappila: Liutun Heikki – taitava talonasuja, maankuulu hevosmies, Teiskon Joulu 1960, artikkeli
  • Iire Pirilä: Teiskon kansakoulujen historia vuosilta 1870-1950, Tampere 1951
  • Teiskon Joulu 1968, kuvateksti
  • Aamulehti 1883 (ks. artikkeli)
  • Aamulehti 1895 (ks. artikkeli)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: