Viikinsaari tamperelaisten huviretkikohteena 1800-luvulta

Viikinsaaren laituri laivaa odottavine ihmisineen vuoden 1902 Tampere-postikortissa Wiikinsaaren laituri laivaa odottavine ihmisineen v. 1902 lähetetyssä Tampere-postikortissa: ”Herttainen tervehdys Annille, tässä kortissa olen minäkin omassa persoonassani jos Anni löytää. Alexina”. Viesti viittaa siihen, että kortin kirjoittaja löytyy kuvasta. Kortti J. Nyman Fotografi atelier, Tammerfors.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Kaidesaaresta Viikinsaareksi, lisääntyvää laivaliikennettä ja ravintolapalveluja

Pyhäjärvessä sijaitseva Viikinsaari on ollut tamperelaisten suosittu huviretkien kohde ja vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla.

Viikinsaaren ja sen vieressä sijaitsevan Lehtisaaren nimenä oli vielä 1800-luvun alkupuolella Kaidesaari, joka oli Nuolialan Perttulan talon omistuksessa. Talon viinaanmenevän leskiemännän kerrotaan myyneen saaret Viikin kartanolle yhdestä korttelista viinaa, eli pienestä kannullisesta. Viimeisen tilkan maistettuaan emäntä oli todennut ”Kaidesaarikin meni että kalahti”. Kauppatapahtuman jälkeen saarista suurempaa Kaidesaarta alettiin kutsua Viikinsaareksi.

Lisääntyvä laivaliikenne mahdollisti enenevässä määrin retkeilyt myös Viikinsaareen. Höyryalus Onni kuljetti valmistumisestaan kesäkuusta 1870 lähtien kaupunkilaisia saareen Laukontorin rannasta. Tampereen Sanomat kirjoittaa 28.6.1870:

Tampereen Sanomat 28.6.1870: Johanneksenpäivänä seka sen aattone oli ihanat ilmat, jonka tähden melkein kaikki wäki tulwaili ulos kaupungista luonnon kauneutta ihailemaan, kesänpyhää wiettämään. Pellavatehtaalaisille oli yhtiö aattona toimittanut huwin Pyynikkeellä, ja samoin oli pumpulitehtaan yhtiö työwäellensä laatinut huwimatkan meritse Teiskoon. Herra Petterson'in pyhäksi walmistunut uusi höyrypursi "Onni" kuljetti matkustawia kaupungin, Pyynikkeen ja Wiikinsaaren wälillä. - Ruis hedelmöitsee paraikaa.

Tampereen Sanomat 28.6.1870: Herra Petterson’in pyhäksi walmistunut uusi höyrypursi ”Onni” kuljetti matkustawia kaupungin, Pyynikkeen ja Wiikinsaaren wälillä. – Ruis hedelmöitsee paraikaa.

Leipuri- ja kondiittorimestari Carl Gustaf Malakias Tallqvist (1822-93) piti jo tuolloin 1870-luvun alussa Kaidesaaressa ulkoravintolaa, joka oli erityisesti herrasväen suosiossa. Tallqvist osti saaret sittemmin omistukseensa vuonna 1881 Viikin kartanon omistajalta Carl Gustaf Brakelilta (1823-1906). Ravintolapalveluita tarjottiin saarella kahdessa paikassa: rahvaalle nykyisen ravintolarakennuksen paikalla ja hienostolle erillisessä ns. Huvirannan hotellissa, joka sijaitsi nykyisen uimarannan päätepaikassa sijaitsevalla rantakummulla.

C. G. M. Tallqvistin ilmoitus Koi.-lehdessä 5.6.1880: "Ilmoitus! Wiikinsaari on aukaistu yleisön huwitusta warten tästä päivästä alkaen koko kesäajaksi".

C. G. M. Tallqvistin ilmoitus Koi.-lehdessä 5.6.1880: ”Ilmoitus! Wiikinsaari on aukaistu yleisön huwitusta warten tästä päivästä alkaen koko kesäajaksi”.

Tallqvistin sairastuttua 1880-luvun loppupuolella saaren ravintolatoimintaa ei voitu enää jatkaa ja saaren hoito jäi muutamaksi vuodeksi retuperälle. Saaressa majaili mm. omistajan pässejä, Etelä-Pirkkalan talojen varsoja sekä erilaista joutoväkeä, joka aiheutti juopottelullaan ja tappelunujakoillaan häiriötä.

Viikinsaari ja Lehtisaari kaupungin omistukseen

Vuonna 1888 Tampereen kaupunginvaltuusto teki päätöksen Viikinsaaren ja Lehtisaaren ostamisesta kaupungille ja 15 000 markan kauppahinta osoitettiin anniskeluvoittovaroista. Lopullinen kauppa kuitenkin viivästyi ja toteutui vasta viisi vuotta myöhemmin vuonna 1893. Kauppaa vauhditti se, että tarkoituksenmukaisia huvipaikkoja oli kaupungissa vähän ja juopottelu sekä kaikenlainen huono elämä järjestäytymättömissä paikoissa aiheuttivat häiriöitä. Vuonna 1897 saaret yhdistettiin kaupunkiin myös kirkollisessa ja hallinnollisessa mielessä. Saaren tultua kaupungin omistukseen sitä alkoi pian isännöimään lunastuksesta aloitteenkin tehnyt työväenyhdistys.

Valtuusto asetti ns. Viikinsaaren komitean ja saareen saatiin uusi laivalaituri, vartijantupa ja ravintolarakennuksia korjattiin. Rakennukset paloivat kuitenkin pian ja vuonna 1895  myönnettiin jälleen anniskeluvoittovaroista uuden kesäravintolan rakentamiseen. Tämäkin ravintola tuhoutui tulipalossa huhtikuussa 1900, mutta vielä samana vuonna pystytettiin tilalle uusi rakennus kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin (1864-1938) suunnittelemana. Sama rakennus toimii nykyisinkin liki samanlaisessa asussaan kesäravintolana ja sen nimi on saaren historiasta periytyvä ”Wanha Kaidesaari”.

”Wiikinsaari Tampereella”, 1900-luvun alun postikortti Tampereelta. Kuvassa arkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema uusi ravintolarakennus vuodelta 1900, jossa nykyisin toimii kesäravintola ”Wanha Kaidesaari”.

Railakasta juhannuksenviettoa

Kesää ja etenkin juhannusta vietettiin Viikinsaaressa perinteisesti ja usein melko railakkain menoin. Vuodelta 1875 on tallennettuna kertomus Hermann Kaufmannin (1840-1908) muistelmateokseen ”Mieluisia muistoja Keski-Hämeestä”.  Höyryalus Vanaja oli ajautunut Viikinsaaren ja Pereensaaren välissä olleelle karille noudettuaan yöllä retkeläisiä Viikinsaaren laiturista. Kyseinen kari oli tunnettu ja Kauffman kirjoittaa karilleajon johtuneen siitä, että perämies oli ”humussa ja sumussa” ja kapteenilla oli täysi työ pitää järjestyksessä matkustavaisia, jotka olivat ”enemmän tai vähemmän selvänä”. Moni alkoi jo riisuuntua uidakseen takaisin saareen, kunnes haaksirikkoutuneet saatiin soutuveneillä turvaan. Tapauksesta löytyy uutinen Tampereen Sanomissa 29.6.1875:

Tampereen Sanomat 29.6.1875, uutinen höyryalus Vanajan karilleajosta Viikinsaaren lähellä

Tampereen Sanomat 29.6.1875, uutinen höyryalus Vanajan karilleajosta Viikinsaaren lähellä

Tampereen Sanomat kertoi juhannustunnelmista 26.6.1897: ”Juhannusta wiettiwät ne, jotka waan olivat tilaisuudessa, luonnon helmassa. Laiwat, jotka juhannusaattona lähtiwät kaupungin satamista, oliwat täpö täynnä maalle pyrkiwiä kaupunkilaisia. Jotka eivät edemmäksi päässeet, ne meniwät juhannuksena Wiikinsaareen, jonne Neptun III ja Jyry wäkeä kuljettiwat.  Neptun III:ssa kuuluu olleen tappelu, jossa erästä miestä lyötiin halolla. Pari sankareista korjasi poliisi, ja tulewat miehet syytteeseen juhannusilostaan.” Tampereen Uutiset kirjoitti juhannuksesta kolme vuotta myöhemmin 26.6.1900: ”Yleisön käytös kaupungissamme juhannuksena ei ollut warsin mallikelpoinen. Humalaisia säilytettiin poliisiarestissa 50:nen paikoille, josta Wiikinsaaren ’putkassa’ 6 henkilöä. Näiden joukossa oli muuan nainenkin”.

Kalastus- ja marjastusretkiä saariin

Varsinkin Tampereen vanhemmalla työväestöllä oli tapana viettää kesää kalastamalla ja marjastamalla sunnuntaisin. Monessa perheessä oli soutuvene, jolla lähdettiin jo lauantai-iltana kalastus- tai marjastusretkille Näsijärven ja Pyhäjärven saariin. 1900-luvun alkupuolella saariretkille lähdettiin myös 10-30 hengen kirkkoveneillä arki-illoin ja pyhinä. Retkillä leikittiin ja nautittiin eväitä keitellen kahvia kivenkoloissa.

Soutuveneitä ja huviretkeilijöitä Viikinsaaren rannassa v. 1907 Tampereelta lähetetyssä postikortissaSoutuveneitä ja huviretkeilijöitä Viikinsaaren rannassa v. 1907 Tampereelta Helsinkiin lähetetyssä postikortissa. Eemil Lyytikäisen kirjakauppa, Tampere.

Nykyinen Viikinsaari – ohjelmatarjontaa kaikenikäisille

Viikinsaari on nykyään edelleen tamperelaisten vehreä kesäkeidas sekä matkailijoidenkin suosima käyntikohde ja nähtävyys. Entinen putkarakennus toimii nykyisin ekumeenisena Pyhäjärven kappelina. Lisää tietoa palveluista ja ohjelmatarjonnasta laivayhteyksineen löydät täältä.

Juhannustunnelmia kokon ääreltä vuonna 2011

Päivitys 25.6.2011: tunnelmia Viikinsaaren juhannuskokolta:

Lähteitä:

  • Tupu Anttila: Pyynikki Tampereen helmi, Tampere 1995
  • Toivo Rainio: Viikinsaaren vaiheita, Tammerkoski 1/1938
  • Tyko Varto: Lapsuuteni Tampere, Tampere 1958
  • Väinö Voionmaa: Tampereen historia osa III, Tampere 1935
  • Koi.-lehti 1880 (ks. artikkeli)
  • Tampereen Uutiset 1870 (ks. artikkeli)
  • Tampereen Sanomat 1897, 1900 (ks. artikkeli)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: