Kynttilänpäivän terveiset Pyynikki-aiheisessa postikortissa

tulitikkutehtaan_rakennuksia_kynttilanpaivaKynttilänpäivätervehdys 1900-luvun alun kehyspostikortissa, jossa Pyynikin tulitikkutehtaan rakennuksia Pyhäjärven rannassa. Kustantaja Emil Lyytikäisen Kirjakauppa, Tampere/Hans A. Hanson, Lübeck

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Pyynikin tulitikkutehtaan rakennuksia kynttilänpäivätervehdyksessä

Kynttilänpäiväksi rouva Kivelle osoitetussa postikortissa on kuvattuna Pyynikin tulitikkutehtaan rakennuksia. Näkymä on Pyhäjärven Jalkasaaresta tulitikkutehtaan suuntaan. Etualalla Jalkasaaren ja rannan välisellä niemekkeellä on tulitikkutehtaan työväen asuntorakennus, josta vasemmalle näkyy tulitikkutehtaan isännöitsijän asuinrakennus kupolikattoineen. Taustalla oikealla erottuu Joselininniemi, jonka kärjessä sijaitsi kauppias Gustaf Oskar Sumeliuksen (1835-1895) huvila. Lue lisää Pyynikin tulitikkutehtaasta aiemmasta artikkelista täältä.

Kevättä kynttelistä

Helmikuun alussa vietettävä kynttilänpäivä on saanut alunperin nimityksensä siitä, että keskiajalla kynttilänpäivänä vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Kyse oli puhdistautumisesta, kynttilät karkottivat pahaa tulensa valolla. Wikipedian mukaan kynttilöitä vihitään edelleen katolisessa kirkossa.

Kynttilänpäivää on alunperin vietetty 40 päivää joulusta eli  helmikuun 2. päivänä. Nykyään kynttilänpäivää vietetään tätä seuraavana sunnuntaina. Mikäli tämä päivä sattuu laskiaissunnuntaiksi, kynttilänpäivä siirtyy viikkoa aikaisemmaksi.

Erityisesti kansatieteen ja talonpoikaisen kulttuurin asiantuntijana tunnettu akateemikko Kustaa Gideon Vilkuna (1902-1980) on kirjoittanut Vuotuinen ajantieto -teoksessaan kattavasti suomalaisesta kansanperinteestä, vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen.

Kynttilänpäivää pidetään viimeisenä sydäntalven merkkipäivänä ja sen jälkeen aletaan odottamaan kevättä: ”Kevättä kynttelistä” tai ”ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen, jäiden lähtöön”.

Kynttilänpäivänä vallinneen säätilan mukaan on ennustettu säätä: ”Kun ei kylmä kynttelinä eikä pauku Paavalina, kylmää kynnet kyntäjältä” eli leuto kynttilänpäivä on povannut keväälle kylmiä kyntösäitä.

Kynttilänpäivä Tampereella vuonna 1908

tampereen-kaupunki-lahetys-lehti_1908

Tampereen kaupunkilähetys -viikkolehti ilmoitti kynttilänpäivänä v. 1908 esim. Johanneksen kirkossa eli Tuomiokirkossa pidettävän kolme saarnaa. Luterilaisella rukoushuoneella oli hengellinen iltama.

Lähteitä:

  • Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1982 (3. lis. p.)
  • Tampereen kaupunkilähetys -lehti 1908

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s