Iloista joulua Tampereelta! Kauppatori tonttupostikortissa 1909

Joulutontut tanssivat piirileikkiä Tampereen Kauppatorilla (nyk. Keskustorilla). Ruotsinkielinen joulun ja uudenvuoden tervehdys on lähetetty Tampereelta Uuteenkaupunkiin (Nystad). Kustantaja Tampereen Kirkollinen kirjakauppa.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

1900-luvun alun Kauppatori joulukortissa

Kuvassa vasemmalla sijaitsevan Palanderin talon (1901-1905, Birger Federley) katutasoon on postikortissa painettu teksti ”Kirja- ja paperikauppa”. Kyseisessä kulmahuoneistossa sijaitsi Tampereen Kirkollinen kirjakauppa, joka on kustantanut oheisen tonttukortin.

Keskellä kortissa näkyy useita myyntikojuja sisältänyt myymälärakennus, jota kutsuttiin Kylmähall(e)iksi (1902, Georg Schreck) tai Kangashalleiksi kuten postikorttikuvassa Instagramissa (klikkaa linkkiä).  Oikealla on Commercen talo, jossa sijanneesta Hotelli Centralista kertova artikkeli löytyy täältä.

”Terwe, Armas Joulujuhla!” – liikemies Isak Julinin mainontaa ja kustanteita jouluna 1909

Joulu-Ilo

Joulu-Ilo nuorille ja vanhoille – Isak Julinin kustantama vuoden 1909 joululehti

 Isak Julin (1879-1950) tunnettiin monipuolisena liikemiehenä Tampereella 1900-luvun alkukymmeninä. Yksi hänen toimialoistaan oli kustannustoiminta. Julinin kustantama joululehti ”Joulu-Ilo nuorille ja vanhoille” ilmestyi vuosittain vuodesta 1903 vuoteen 1917. Kirjoittajia lehdessä on ollut useita, tunnetuimpia esim. Eino Leino. Julinin kerrotaan jakaneen lehden myymättä jääneet kappaleet poliiseille ja rautatieläisille. Ohessa lehden kansikuva artikkelin aiheena olevan joulukortin lähetysvuonna 1909.

Julin oli kuuluisa persoonallisesta tyylistään myös lehti-ilmoittelussaan. Joulukuussa 1909 hän mainosti liikkeitään näyttävästi sivun kokoisella ilmoituksella Tampereen Sanomissa. Runomittaisen ilmoituksen ohessa on lueteltu Julinin liikkeet Tampereella, mm. ”Kirkollinen Kirjakauppa wiskaali Palanderin palatsissa”.

Isak Julin’in liikkeet, ilmoitus Tampereen Sanomissa joulukuussa 1909

Varsin hauska Julinin liikkeiden monipuolisia tuotevalikoimia mainostava ”jouluruno” ansaitsee tulla julkaistuksi kokonaisuudessaan:

Terwe, armas joulujuhla!
Terwe, armas joulujuhla, ilon ja elämän juhla, lyhyt lystin leikin aika, kirkas, mielewä majakka talwen pitkissä pimeissä! Loista meille, loista muille, loista yli suuren Suomen Hämeenlääninpä, lähinnä!

Hämäläinen, itsenäinen, kuinka wietät kuulun juhlan, ajan annahan asetat: kyliäkö kuljeskellen wai kotona käyskennellen, lueskellen, lauleskellen?

Sinä muista sen mukahan jouluostot oiwalliset juhlanwarreksi warata!

Hämäläinen, itsenäinen, kirjoin kaunista kotisi! Hae Hämeen kirjakauppa, Kauppakadun neljästoista, Säästöpankin on talossa! Siell’ on warmasti warattu Julinilla joululahjat ostaaksesi oiwalliset.

Jos on mielesi apea etkä mieli maallisia, niin on oiwa ostopaikka Kirkollinen kirjakauppa. Etsi! — Löydät lakiherra Palanderin palatsista.

Tahdot warmaan tarkastella pääkaupassa kaikellaista. Yli Hämeen sillan siirry K. P. Ruuskasen talohon Julinille juoksus’ johda! Siell’ on sulle silmänruokaa! Käske: nähtäwille tuokaa!”

Kesken kauppa-asiaisi muista kotilaisiasi! Mitähän wäki sanoo, lahjoja kun anoo, jos ei löydä niitä?.. Ei se sua kiitä, ole warma siitä.

Siwuuttaen huhun totta sulle puhun: osta, osta noilla rahakolikoilla, osta hengenruokaa! Muutoin raukka huokaa: ”juhlana ees suokaa rawintoa, tuokaa!”

Siispä siis! Vaarille ja muorille osta oiwat Almanakat, niin saa raton ukot, akat! Lapsille ja nuorille: kirjat, kartat, kuwakortit, joista löydät juhlaportit.
Osta korutawaroita, anna oikein paljon noita! Tutki taideteokset, kuwakirjat wiimeiset, albumit ja kirjesalkut, seurapelit, koruarkut! Julinilta lapset saa paljon hywää tawaraa.

Palwelijat sanowat: ”anna lahja!” anowat.

Osta heille kirja oiwa taikka huuliharppu soiwa! Kyllä Julinilta saa kunnollista tawaraa!

Joulukuusta myöskin muista! Kuusen liput Jaappanista! Kultalangat tuhansista enkelien kiharoista — pidät warmaan paljon noista! — Isak Julinilta saa hywää, halpaa tawaraa!

Puolisoa armasta hywää …hm! …tai karwasta — älä suinkaan unohda! Osta Paljon lahjoja! Osta hälle niitä muita, joit’en luetella suita! Ei tää lysti kallis lie: hän ne samaan Pesään wie, jossa sinä käsket, johdat, määräät tarkoin kaikki kohdat.

Ensi wuotta warten osta kalenteri kaikille! Grammophoni Maikille! Sillä Julilta saa kaikellaista tawaraa.

Johtohenkilöjen aina täytyy kaikki mieleen painaa, siksi älä unohda millään pääsylippuja, ohjelmia iltamaan, jota juuri puuhataan!
Katsos! Julinilla on Kirjapaino werraton!

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Hyvää joulua kaikille postikorttikertomusten ystäville!

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

 

Lähteitä:

 

 

Joulutervehdys Tampereelta! Pyynikin Ilomäen näkötorni joulukortissa

Joulutervehdys_tontut_ilomaen_nakotornilla_pyynikki

Hilpeät joulutontut leikkimässä lumisotaa Ilomäen näkötornin edustalla Pyynikillä. Samat tontut seikkailevat yhdeksässä muussa vanhan Tampereen nähtävyyksiä ja maisemia kuvaavassa joulukortissa. Tämä kortti on lähetetty Tiinalta Tampereelta Renkoon Haapamäelle 1900-luvun alussa.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Ilomäen puisesta näkötornista voit lukea lisää aiemmasta artikkelista täältä. Tonttuja Tampere-postikortissa näet vanhan Hospits Emmauksen liepeillä tässä artikkelissa.

Hyvää – ja toivottavasti lumista – joulua!

Nyt loppuvat ”makiain leipäin päivät” – Hospits Emmaus postikortissa 7.1.1912

Hospits Emmaus kuvattuna 7.1.1912 lähetetyssä Tampere-postikortissa. Kristillisen matkailijakodin lisäksi talossa sijaitsi NNKY eli Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Oven yläpuolella näkyvän kyltin mukaan talossa oli myös Lakki- ja hattukauppa. Lue lisää Emmauksesta aiemmasta artikkelista täältä.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Kortissa Göstan tervehdys Tampereelta herra Väinö Hakaselle Turkuun: ”Tampere 7/1-12 H.V! Monet kiitokset kortista! Nyt ne ovat taas pian lopussa ne makiain leipäin päivät, kohta siellä taas tavataan! Monet tervehdykset ja onnea vuodelle alkavalle”. Kortti Tampereen Kirkollinen Kirjakauppa.

Rauhallista joulua vuonna 1908 Tampereelta – Hospits Emmaus tonttupostikortissa

Hospits Emmaus Tampere-aiheisessa tonttupostikortissaJoulutontut kävelyllä rautatieaseman tienoilla ja Hämeenkadun itäpäässä Tampere-aiheisessa joulukortissa. Taitaapa yksi tontuista vetää joululahjapaketteja reessään. Ruotsinkieliset rauhallisen joulun ja hyvän uudenvuoden toivotukset lähetettiin Tampereelta Uuteenkaupunkiin jouluksi 1908. Vasemmalla Hospits Emmaus, jonka kristillinen matkailijakoti avattiin syyskuussa 1907. Korttiaihe oli yksi kymmenestä tuon ajan vanhaa Tamperetta kuvaavasta tonttukortista.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Bauerin hotellista Hospits Emmaus syksyllä 1907

Tampereen kaupunginvaltuusto toimeenpani Tampereella kunnallisen kieltolain 1. kesäkuuta 1907 alkaen. Samalla päättyivät myös ravintoloitsija Nikolai Bauerin anniskeluoikeudet vuonna 1892 rakennetussa hotelliravintolassaan rautatieasemaa vastapäätä. Paikalla oli aiemmin sijainnut Bauerin jo vuonna 1883 perustama Hotelli Wasa, joka oli saanut nimensä Tampereelta Vaasaan valmistuneen rautatien mukaan.

Anniskeluoikeuksien lakkauttamisen vuoksi Bauer päätti myydä hotellirakennuksensa tontteineen, jotka siirtyivät samana kesänä Emmaus osakeyhtiölle eli Tampereen kaupunkilähetykselle, NMKY:lle ja NNKY:lle. Uudistustöiden jälkeen rakennuksessa avattiin Emmauksen kristillinen matkailijakoti 13. syyskuuta 1907. Aamulehdessä julkaistiin aiheesta ilmoitus:

Tampereen Sanomat kirjoitti ensivaikutelmistaan avajaisia seuraavana päivänä 14. syyskuuta 1907 seuraavasti: ”Käytyämme sisälle Rautatienkadun puoleisesta pääowesta, tulemme eteiseen, jossa tulijaa terwehtivät sanat: Terwetuloa Herran nimeen! Eteisestä oikealle owat ruokailu- ja kahwilahuoneet, kaksi tilawaa salia. Huonekalusto näissä on suoraa ja hauskaa tyyliä, maalattu waalean wiheriäksi. Seinällä on wertauskuwallisia maalauksia ja raamatunlauseita.”

Aamulehti totesi samana päivänä: ”Emmaus-yhtiö on todella tehnyt kiitettävän työn perustaessaan Tampereelle Hospits Emmauksen tapaisen majalan eli hotellin. Siellä voi rauhaa ja hiljaisuutta rakastawa matkustaja wiettää yönsä lewossa, tarwitsematta peljätä tawallisista hotelleista niin perin yleistä hälinää ja häiritsemistä juopottelewien hotelliwierasten puolelta.”

Hotelli Emmauksesta Suomen suurin hotelli

Arkkitehti F.L. Caloniuksen (1833-1903) Bauerille suunnittelema rakennus oli kulmastaan kaksikerroksinen kivirakennus, jonka molemminpuolin sijaitsi yksikerroksinen puurakennus. Emmauksen matkustajakoti laajeni lisätilojen ja -rakennusten myötä vajaan parinkymmenen vuoden aikana alun 12 huoneesta 60 huoneeseen.

Uuden rautatieaseman rakentaminen ja Hämeenkadun itäpään madaltaminen tekivät välttämättömäksi uuden hotellirakennuksen rakentamisen. Vanha Bauerin rakennus purettiin vuonna 1935 ja uusi Hotelli Emmaus valmistui seuraavana vuonna 1936 tarjoten hotellivieraille jo 117 huonetta. Suosittu hotelli kasvoi ja kehittyi vuosien myötä ja oli 1950-luvulla jo Suomen suurin hotelli. Hotelli Emmaus myytiin 80-luvun alussa Yhtyneille Ravintoloille ja tiloissa toimii nykyisin hotelli Scandic Tampere City.

Hospits Emmaus Tampere-aiheisessa tonttupostikortissa, postileimatPostileimojen mukaan rouva Ellen Nielsenille osoitettu joulupostikortti lähti matkaan Tampereelta 23.12.1908 klo 12 ja saapui Uuteenkaupunkiin kahden päivän kuluttua
joulupäivänä 25.12.1908.

Lähteitä:

  • Uuno Sinisalo: Tampereen kirja, Tampere 1947
  • Väinö Voionmaa: Tampereen historia III, Tampere 1932
  • Suomen suurin hotelli, Tammerkoski 10/1957
  • Aamulehti, ks. artikkeli
  • Tampereen Sanomat, ks. artikkeli


%d bloggers like this: