Joulunaikaa 1900-luvun alun Tampereella – Commercen talo ja joulukuusi Kauppatorilla

Commercen talo, joulukortti 1903Commercen talo hevosajureineen ja -rekineen Kauppatorilla (nyk. Keskustorilla). Hyvän joulun 1903 ja siunatun uuden vuoden 1904 toivotuksena Pietarsaareen lähetetyssä postikortissa on ruotsinkielinen tervehdys Eerikiltä: ”God jul önskas Eder samt, ett välsignat godt nytt år.” Kustantaja/taiteilija A.E.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Uusi Commercen talo joulupostikortissa

Jouluksi 1903 lähetetyssä tunnelmallisessa postikortissa komeilee vastikään vuonna 1899 valmistunut Commercen talo, joka sijaitsee nykyisen Keskustorin, silloisen Kauppatorin länsilaidalla. Tämän varhaisjugendia edustavan asuin- ja liiketalon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson ja rakennuttajana oli Kiinteistöosakeyhtiö Commerce. Lue lisää Commercen talosta ja siinä sijainneesta Hotelli Centralista aiemmasta artikkelista täältä.

Jouluksi kettukin kenkärajansa kokoo

Tampereen Uutisten mukaan vuoden 1900 joulua vietettiin hiljaisemmin kuin aiemmin. Raskaan taloudellisen tilanteen vuoksi jouluvalmisteluihin ei uhrattu niin paljoa kuin ennen, mikä näkyi hiljaisuutena kauppapuodeissa. Samoin jouluksi sattunut kelirikko esti monen maalaisen saapumasta kaupunkiin ostoksille. Mutta kun jouluksi ”kettukin kenkärajansa kokoo”, tehtiin nytkin välttämättömät ostokset: ”joulupuurokset, sianliikkiöt, lipeäkalat y.m. ruoka-aineet sekä lelupari pienokaisille, waatekangas waimolle, pieni esine miehelle j.n.e.”

”Wäkijuomapuodit suljettiin jo monta päiwää ennen joulua. Olutta sensijaan särpästiin toisenkin kerran. Juhlanaattona ajoiwat juoksujalkaa oluttehtaitten parihewoset ajurinpiiskalla yllyttäessä kiirettä vauhtia puodista toiseen suurilla olutkuormilla warustettuna ja tuhkatiheään poikkesi olutpuoteihin miestä ja poikaa, josta sitten powi pullollaan palasiwat. Liiaksi ei kuitenkaan yleisesti oluttakaan maisteltu, koska elämä kaupungilla oli siiwonpuoleista.”

Vuoden 1900 joulu Tampereella oli lumeton. Tampereen Uutiset kirjoitti joulunvietosta 28.12.1900:

”Tapana on kaupungissakin ”ajaa Tapania”, mutta tällä kertaa ei siitä tullut mitään, kun kadut oliwat putipuhtaina lumesta ja kukapa sitä oli rämisewillä rattailla ilennyt ajaa. Tyhjinä saiwat sen tähden olla pika-ajurienkin ajopelit, ja eipä monta pika-ajuria kadunkulmissa seissytkaan, sillä tiesiwäthän hekin, ettei Tapanista nyt mihinkään ollut.”

Jouluna 1901 Tampereen Uutisten mukaan joulukuusia oli tuotu juhlamieltä kohottamaan niin vähän kaupaksi, että monet jäivät ilman joulukuusta. Aattopäivän varhaisaamuna niistä jouduttiin maksamaan jo kallista hintaa. Jouluilon hauskuutta pyrki ehkäisemään myös kirpaiseva pakkanen. Tapaninpäivänä alkanut tuuli lisäsi ilman purevuutta:

”Kun asuinhuoneet yleensä eiwät meillä ole warsin lämpimiksi laitettuja, tahtoi pakkanen tehdä kolttosiaan asuinhuoneissakin, jäätäen huoneitten nurkkia ja pyrkien hirsien warauksista sisään kylmää henkeään puhaltelemaan. Aikuiset aina joissakin määrin kylmältä säästywät, mutta pieniä lapsia se alkoi hätyytellä ja ahdistella.”

Vaivaistalon lasten ja aikuisten joulutunnelmaa kohottivat sirosti koristetut joulukuuset. Ruokajärjestys oli heilläkin jouluna erilainen: pöydässä oli tarjolla kahvia, riisiryynipuuroa, piirakaisia ym.  Aattoiltana ja joulupäivänä laitoksen johtaja luki ”postillasta hengellisiä lukuja asukkaitten henkiseksi tyydytykseksi”.

Vaivaishoito jakoi kaupungin köyhille koivupuita huoneitten lämmitykseksi. Kauppias Kusto Ojanen lahjoitti entiseen tapaan kaupungin köyhille ruoka-aineita, ryynejä, jauhoja, sokuria, kahvia ja teetä ym. Nuorten miesten kristillinen yhdistys järjesti kodittomille nuorille miehille illanvieton jouluaattoillaksi. Iltaa vietettiin hengellisiä lauluja laulamalla, mutta ruumiinravintoakaan ei unohdettu.

Värillisin sähkövaloin valaistu joulukuusi Tampereen torille v. 1894

Joulukuusi Tampereen torilla 25.12.1905Komea valaistu joulukuusi Vanhan kirkon edustalla Kauppatorilla, nykyisellä Keskustorilla, minne se edelleenkin pystytetään. Etualalla ajuri hevosrekineen, kaupunkilaiset ihastelevat kuusta sen ympärillä. Kuva Helsingin Kaiku -lehdessä tammikuussa 1905.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Kauppatorille (nyk. Keskustori) pystytettiin ensimmäinen sähkölampuin koristettu kuusi tamperelaisten iloksi jo jouluksi 1894. Kuusen lahjoitti hyväntekeväisyystarkoituksin Finlaysonin puuvillatehtaan omistajasukuun kuulunut Lielahden kartanon patruuna Wilhelm Fredrik von Nottbeck (1850-1928). Hankkeen toteutti joulun alla perustettu toimikunta, jonka jäseninä olivat apteekkarin puoliso Ellen Clayhills (1862-1942), Tampellan pellavatehtaan konepajan johtajan puoliso Hilda Munsterhjelm (1857-1939), insinööri Josef Renggli, insinööri Karl Snellman¹ (1855-1928), kauppias Gustaf Selin (1830-1905) sekä apteekkari Karl Molin (1842-1919).

Joulukuusi-idean isänä lienee ollut sveitsiläissyntyinen insinööri ja arkkitehti Josef Renggli, joka ansioitui Tampereella mm. Finlaysonin tehtaan käyttömestarina. Rengglin kotiseudulla Sveitsin Baselissa oli ollut pitkään vastaavanlainen joulukuusiperinne.

Tampereen Uutiset kirjoitti joulun alla:

”Köyhäinlasten jouluiloksi aiottu suuri joulukuusi on jo pystytetty Kauppatorille Wanhankirkon edustalla ja tuorstai iltana walaistanee se ensi kerran. Muistutamme wielä armeliaita ihmisystawiä antamaan pikkulahjoja köyhiä lapsia warten. Lahjoja wastaanotetaan jo tuorstaina pitkin päiwää klo 10 alkaen aamulla kuusen luona. Lahjat jaetaan ensi maanantaina kl0 3 päiwällä.

Jouluaattona 1894 Hufvudstadsbladet-lehti uutisoi kuusessa palaneen yli 200 värillistä hehkulamppua. Kuusi oli lisäksi koristeltu mm. lipuin ja latvassa kimmelsi lamppujen valaisema tähti. Noin 2000 lahjan jako alkoi kuusen luona jouluaattona klo 15:n aikaan torvi-instrumenttien soittamalla virsisävelmällä. Torille oli tehty lahjojen jakamista helpottamaan aidattu kuja, jota pitkin lahjansaajat saattoivat kulkea kuusen ohi. Useat sadat köyhät lapset, äitinsä tai isänsä sylissä olevista vauvoista 12-13-vuotiaisiin, saivat leikkikaluja, vaatteita, hyödyllisiä pikkutavaroita, makeisia ym.

Viime vuosina Keskustoria on sinne pystytetyn valaistun joulukuusen lisäksi elävöittänyt tunnelmallinen Tampereen joulutori. Kuvassa vuonna 2016  joulukuusi loistaa joulutorin kojujen yllä:

Tampereen joulutori 2016

Lähteitä:

  • Sanomalehdet:
    • Hufvudstadsbladet, ks. artikkeli
    • Tammerfors, ks. artikkeli
    • Tampereen Uutiset, ks. artikkeli

Nyt loppuvat ”makiain leipäin päivät” – Hospits Emmaus postikortissa 7.1.1912

Hospits Emmaus kuvattuna 7.1.1912 lähetetyssä Tampere-postikortissa. Kristillisen matkailijakodin lisäksi talossa sijaitsi NNKY eli Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Oven yläpuolella näkyvän kyltin mukaan talossa oli myös Lakki- ja hattukauppa. Lue lisää Emmauksesta aiemmasta artikkelista täältä.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Kortissa Göstan tervehdys Tampereelta herra Väinö Hakaselle Turkuun: ”Tampere 7/1-12 H.V! Monet kiitokset kortista! Nyt ne ovat taas pian lopussa ne makiain leipäin päivät, kohta siellä taas tavataan! Monet tervehdykset ja onnea vuodelle alkavalle”. Kortti Tampereen Kirkollinen Kirjakauppa.

Rauhallista joulua vuonna 1908 Tampereelta – Hospits Emmaus tonttupostikortissa

Hospits Emmaus Tampere-aiheisessa tonttupostikortissaJoulutontut kävelyllä rautatieaseman tienoilla ja Hämeenkadun itäpäässä Tampere-aiheisessa joulukortissa. Taitaapa yksi tontuista vetää joululahjapaketteja reessään. Ruotsinkieliset rauhallisen joulun ja hyvän uudenvuoden toivotukset lähetettiin Tampereelta Uuteenkaupunkiin jouluksi 1908. Vasemmalla Hospits Emmaus, jonka kristillinen matkailijakoti avattiin syyskuussa 1907. Korttiaihe oli yksi kymmenestä tuon ajan vanhaa Tamperetta kuvaavasta tonttukortista.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Bauerin hotellista Hospits Emmaus syksyllä 1907

Tampereen kaupunginvaltuusto toimeenpani Tampereella kunnallisen kieltolain 1. kesäkuuta 1907 alkaen. Samalla päättyivät myös ravintoloitsija Nikolai Bauerin anniskeluoikeudet vuonna 1892 rakennetussa hotelliravintolassaan rautatieasemaa vastapäätä. Paikalla oli aiemmin sijainnut Bauerin jo vuonna 1883 perustama Hotelli Wasa, joka oli saanut nimensä Tampereelta Vaasaan valmistuneen rautatien mukaan.

Anniskeluoikeuksien lakkauttamisen vuoksi Bauer päätti myydä hotellirakennuksensa tontteineen, jotka siirtyivät samana kesänä Emmaus osakeyhtiölle eli Tampereen kaupunkilähetykselle, NMKY:lle ja NNKY:lle. Uudistustöiden jälkeen rakennuksessa avattiin Emmauksen kristillinen matkailijakoti 13. syyskuuta 1907. Aamulehdessä julkaistiin aiheesta ilmoitus:

Tampereen Sanomat kirjoitti ensivaikutelmistaan avajaisia seuraavana päivänä 14. syyskuuta 1907 seuraavasti: ”Käytyämme sisälle Rautatienkadun puoleisesta pääowesta, tulemme eteiseen, jossa tulijaa terwehtivät sanat: Terwetuloa Herran nimeen! Eteisestä oikealle owat ruokailu- ja kahwilahuoneet, kaksi tilawaa salia. Huonekalusto näissä on suoraa ja hauskaa tyyliä, maalattu waalean wiheriäksi. Seinällä on wertauskuwallisia maalauksia ja raamatunlauseita.”

Aamulehti totesi samana päivänä: ”Emmaus-yhtiö on todella tehnyt kiitettävän työn perustaessaan Tampereelle Hospits Emmauksen tapaisen majalan eli hotellin. Siellä voi rauhaa ja hiljaisuutta rakastawa matkustaja wiettää yönsä lewossa, tarwitsematta peljätä tawallisista hotelleista niin perin yleistä hälinää ja häiritsemistä juopottelewien hotelliwierasten puolelta.”

Hotelli Emmauksesta Suomen suurin hotelli

Arkkitehti F.L. Caloniuksen (1833-1903) Bauerille suunnittelema rakennus oli kulmastaan kaksikerroksinen kivirakennus, jonka molemminpuolin sijaitsi yksikerroksinen puurakennus. Emmauksen matkustajakoti laajeni lisätilojen ja -rakennusten myötä vajaan parinkymmenen vuoden aikana alun 12 huoneesta 60 huoneeseen.

Uuden rautatieaseman rakentaminen ja Hämeenkadun itäpään madaltaminen tekivät välttämättömäksi uuden hotellirakennuksen rakentamisen. Vanha Bauerin rakennus purettiin vuonna 1935 ja uusi Hotelli Emmaus valmistui seuraavana vuonna 1936 tarjoten hotellivieraille jo 117 huonetta. Suosittu hotelli kasvoi ja kehittyi vuosien myötä ja oli 1950-luvulla jo Suomen suurin hotelli. Hotelli Emmaus myytiin 80-luvun alussa Yhtyneille Ravintoloille ja tiloissa toimii nykyisin hotelli Scandic Tampere City.

Hospits Emmaus Tampere-aiheisessa tonttupostikortissa, postileimatPostileimojen mukaan rouva Ellen Nielsenille osoitettu joulupostikortti lähti matkaan Tampereelta 23.12.1908 klo 12 ja saapui Uuteenkaupunkiin kahden päivän kuluttua
joulupäivänä 25.12.1908.

Lähteitä:

  • Uuno Sinisalo: Tampereen kirja, Tampere 1947
  • Väinö Voionmaa: Tampereen historia III, Tampere 1932
  • Suomen suurin hotelli, Tammerkoski 10/1957
  • Aamulehti, ks. artikkeli
  • Tampereen Sanomat, ks. artikkeli


%d bloggers like this: