Joulunaikaa 1900-luvun alun Tampereella – Commercen talo ja joulukuusi Kauppatorilla

Commercen talo, joulukortti 1903Commercen talo hevosajureineen ja -rekineen Kauppatorilla (nyk. Keskustorilla). Hyvän joulun 1903 ja siunatun uuden vuoden 1904 toivotuksena Pietarsaareen lähetetyssä postikortissa on ruotsinkielinen tervehdys Eerikiltä: ”God jul önskas Eder samt, ett välsignat godt nytt år.” Kustantaja/taiteilija A.E.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Uusi Commercen talo joulupostikortissa

Jouluksi 1903 lähetetyssä tunnelmallisessa postikortissa komeilee vastikään vuonna 1899 valmistunut Commercen talo, joka sijaitsee nykyisen Keskustorin, silloisen Kauppatorin länsilaidalla. Tämän varhaisjugendia edustavan asuin- ja liiketalon suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson ja rakennuttajana oli Kiinteistöosakeyhtiö Commerce. Lue lisää Commercen talosta ja siinä sijainneesta Hotelli Centralista aiemmasta artikkelista täältä.

Jouluksi kettukin kenkärajansa kokoo

Tampereen Uutisten mukaan vuoden 1900 joulua vietettiin hiljaisemmin kuin aiemmin. Raskaan taloudellisen tilanteen vuoksi jouluvalmisteluihin ei uhrattu niin paljoa kuin ennen, mikä näkyi hiljaisuutena kauppapuodeissa. Samoin jouluksi sattunut kelirikko esti monen maalaisen saapumasta kaupunkiin ostoksille. Mutta kun jouluksi ”kettukin kenkärajansa kokoo”, tehtiin nytkin välttämättömät ostokset: ”joulupuurokset, sianliikkiöt, lipeäkalat y.m. ruoka-aineet sekä lelupari pienokaisille, waatekangas waimolle, pieni esine miehelle j.n.e.”

”Wäkijuomapuodit suljettiin jo monta päiwää ennen joulua. Olutta sensijaan särpästiin toisenkin kerran. Juhlanaattona ajoiwat juoksujalkaa oluttehtaitten parihewoset ajurinpiiskalla yllyttäessä kiirettä vauhtia puodista toiseen suurilla olutkuormilla warustettuna ja tuhkatiheään poikkesi olutpuoteihin miestä ja poikaa, josta sitten powi pullollaan palasiwat. Liiaksi ei kuitenkaan yleisesti oluttakaan maisteltu, koska elämä kaupungilla oli siiwonpuoleista.”

Vuoden 1900 joulu Tampereella oli lumeton. Tampereen Uutiset kirjoitti joulunvietosta 28.12.1900:

”Tapana on kaupungissakin ”ajaa Tapania”, mutta tällä kertaa ei siitä tullut mitään, kun kadut oliwat putipuhtaina lumesta ja kukapa sitä oli rämisewillä rattailla ilennyt ajaa. Tyhjinä saiwat sen tähden olla pika-ajurienkin ajopelit, ja eipä monta pika-ajuria kadunkulmissa seissytkaan, sillä tiesiwäthän hekin, ettei Tapanista nyt mihinkään ollut.”

Jouluna 1901 Tampereen Uutisten mukaan joulukuusia oli tuotu juhlamieltä kohottamaan niin vähän kaupaksi, että monet jäivät ilman joulukuusta. Aattopäivän varhaisaamuna niistä jouduttiin maksamaan jo kallista hintaa. Jouluilon hauskuutta pyrki ehkäisemään myös kirpaiseva pakkanen. Tapaninpäivänä alkanut tuuli lisäsi ilman purevuutta:

”Kun asuinhuoneet yleensä eiwät meillä ole warsin lämpimiksi laitettuja, tahtoi pakkanen tehdä kolttosiaan asuinhuoneissakin, jäätäen huoneitten nurkkia ja pyrkien hirsien warauksista sisään kylmää henkeään puhaltelemaan. Aikuiset aina joissakin määrin kylmältä säästywät, mutta pieniä lapsia se alkoi hätyytellä ja ahdistella.”

Vaivaistalon lasten ja aikuisten joulutunnelmaa kohottivat sirosti koristetut joulukuuset. Ruokajärjestys oli heilläkin jouluna erilainen: pöydässä oli tarjolla kahvia, riisiryynipuuroa, piirakaisia ym.  Aattoiltana ja joulupäivänä laitoksen johtaja luki ”postillasta hengellisiä lukuja asukkaitten henkiseksi tyydytykseksi”.

Vaivaishoito jakoi kaupungin köyhille koivupuita huoneitten lämmitykseksi. Kauppias Kusto Ojanen lahjoitti entiseen tapaan kaupungin köyhille ruoka-aineita, ryynejä, jauhoja, sokuria, kahvia ja teetä ym. Nuorten miesten kristillinen yhdistys järjesti kodittomille nuorille miehille illanvieton jouluaattoillaksi. Iltaa vietettiin hengellisiä lauluja laulamalla, mutta ruumiinravintoakaan ei unohdettu.

Värillisin sähkövaloin valaistu joulukuusi Tampereen torille v. 1894

Joulukuusi Tampereen torilla 25.12.1905Komea valaistu joulukuusi Vanhan kirkon edustalla Kauppatorilla, nykyisellä Keskustorilla, minne se edelleenkin pystytetään. Etualalla ajuri hevosrekineen, kaupunkilaiset ihastelevat kuusta sen ympärillä. Kuva Helsingin Kaiku -lehdessä tammikuussa 1905.

♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Kauppatorille (nyk. Keskustori) pystytettiin ensimmäinen sähkölampuin koristettu kuusi tamperelaisten iloksi jo jouluksi 1894. Kuusen lahjoitti hyväntekeväisyystarkoituksin Finlaysonin puuvillatehtaan omistajasukuun kuulunut Lielahden kartanon patruuna Wilhelm Fredrik von Nottbeck (1850-1928). Hankkeen toteutti joulun alla perustettu toimikunta, jonka jäseninä olivat apteekkarin puoliso Ellen Clayhills (1862-1942), Tampellan pellavatehtaan konepajan johtajan puoliso Hilda Munsterhjelm (1857-1939), insinööri Josef Renggli, insinööri Karl Snellman¹ (1855-1928), kauppias Gustaf Selin (1830-1905) sekä apteekkari Karl Molin (1842-1919).

Joulukuusi-idean isänä lienee ollut sveitsiläissyntyinen insinööri ja arkkitehti Josef Renggli, joka ansioitui Tampereella mm. Finlaysonin tehtaan käyttömestarina. Rengglin kotiseudulla Sveitsin Baselissa oli ollut pitkään vastaavanlainen joulukuusiperinne.

Tampereen Uutiset kirjoitti joulun alla:

”Köyhäinlasten jouluiloksi aiottu suuri joulukuusi on jo pystytetty Kauppatorille Wanhankirkon edustalla ja tuorstai iltana walaistanee se ensi kerran. Muistutamme wielä armeliaita ihmisystawiä antamaan pikkulahjoja köyhiä lapsia warten. Lahjoja wastaanotetaan jo tuorstaina pitkin päiwää klo 10 alkaen aamulla kuusen luona. Lahjat jaetaan ensi maanantaina kl0 3 päiwällä.

Jouluaattona 1894 Hufvudstadsbladet-lehti uutisoi kuusessa palaneen yli 200 värillistä hehkulamppua. Kuusi oli lisäksi koristeltu mm. lipuin ja latvassa kimmelsi lamppujen valaisema tähti. Noin 2000 lahjan jako alkoi kuusen luona jouluaattona klo 15:n aikaan torvi-instrumenttien soittamalla virsisävelmällä. Torille oli tehty lahjojen jakamista helpottamaan aidattu kuja, jota pitkin lahjansaajat saattoivat kulkea kuusen ohi. Useat sadat köyhät lapset, äitinsä tai isänsä sylissä olevista vauvoista 12-13-vuotiaisiin, saivat leikkikaluja, vaatteita, hyödyllisiä pikkutavaroita, makeisia ym.

Viime vuosina Keskustoria on sinne pystytetyn valaistun joulukuusen lisäksi elävöittänyt tunnelmallinen Tampereen joulutori. Kuvassa vuonna 2016  joulukuusi loistaa joulutorin kojujen yllä:

Tampereen joulutori 2016

Lähteitä:

  • Sanomalehdet:
    • Hufvudstadsbladet, ks. artikkeli
    • Tammerfors, ks. artikkeli
    • Tampereen Uutiset, ks. artikkeli

Hotelli Central Commercen talossa – elegantteja huoneita 1900-luvun alun Tampereella

Hotelli Centralin mainospostikortti Tampereelta Helsinkiin vuonna 1910:  ”Elegantteja matkustajahuoneita * Puhelin ja sähkövalaistus joka huoneessa * Tilaa purkamista varten”.
Huomaa Centralin mainoskyltti rakennuksen toisen kerroksen kulmassa. Alakerroksen liikehuoneistoissa mm. myöhemmin Ensimmäisenä apteekkina tunnetuksi tullut apteekki, Procope & Soivio -asianajotoimisto sekä kahvila.

Commercen eli Kaupan talo

Commercen asuin- ja liiketalo valmistui vuonna 1899 Tampereen Kauppatorin eli nykyisen Keskustorin länsilaidalle. Commerce on ranskaa ja tarkoittaa kauppaa, joksi taloakin on suomalaisittain kutsuttu. Tämän tiilityön taidonnäytteen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson, rakennuttajana oli Kiinteistöosakeyhtiö Commerce. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa siirtymäkautta ennen varsinaista jugendia. Siinä on nähtävissä professori Paula Kivisen mukaan eurooppalaista kerrostalojugendia, mikä johtuu rakennuksen kolmen arkkitehdin opiskeluaikanaan Saksassa saamista vaikutteista.

Hulda Nordströmin Hotelli Central

Hallituskadulla sijainneen Puistoravintolan rahastonhoitajana toiminut neiti Hulda Amalia Nordström avasi Hotelli Centralin Commercen taloon 31.12.1907. Avajaisilmoitus Tampereen Sanomissa:

Hotelli Centralin avajaisilmoitus 31.12.1907

Hotelli sijoittui ensivaiheessa rakennuksen toiseen kerrokseen ja huoneita oli yksitoista. Myöhemmin hotelli laajeni talon kolmanteen kerrokseen. Tampereen Sanomat arvioi hotellia avajaispäivänä seuraavasti: ”Kaikki näyttää täysiarwoiselta ja hywältä. Huoneita on eri kokoisia, yhtä ja kahta henkeä warten ja owat ne kaikki warsin awarat ja iloiset. Varsin miellyttäwä on eräskin suuri suoja makuualkooweineen, joka täysin wastaa sitä, mitä tällä alalla on ensi luokkaisissa hotelleissa tottunut näkemään  meikäläisiä suuremmissakin oloissa. Kaikissa huoneissa on sitäpaitsi telefoni matkustawien mukawuudeksi, sekä myöskin kirjekuoret ja kirjepaperi talon puolesta”.

Hotelli Centralin huone nro 24Hotelli Centralin huone 24 kuvattuna mainospostikortissa vuonna 1918.

Hotelli Centralin vaiheista

Hotelli Centralin alkuaikoina hotellivieraille ei ollut varsinaista ruokatarjoilua, mutta saatavilla oli teetä, kahvia, voileipiä, maitoa, munia y.m. Tarjoilu tapahtui joko hotellihuoneissa eli ”matkustajasuojissa”, tai eteisen vieressä sijainneessa huoneessa, joka samalla toimi luku- ja kirjoitushuoneena sanoma- ja aikakauslehtineen.

Sanomalehtiarkisto kertoo Hulda Nordstömin yritteliäisyydestä hotellin ja sen palvelujen kehittämiseksi. Keväällä 1909, puolitoista vuotta hotelli Centralin perustamisen jälkeen, hän onnistui saamaan pitkään anomansa anniskeluoikeudet. Aamulehti kertoi toukokuussa 1909 Tampereen vähittäismyynti- ja anniskeluosakeyhtiön ilmoittaneen maistraatille sopimuksesta Hulda Nordstömin kanssa. Sen mukaan Hotelli Centralissa sai anniskella väki- ja mallasjuomia hotellin asukkaille ja heidän vierailleen 1.6.1909 alkaen. Anniskelusta ei hotellin omistajalle kertynyt voittoa, vaan juomat myytiin anniskeluyhtiön laskuun sen määräämillä hinnoilla. Hyöty hotellille tuli sitten palvelujen monipuolistumisen ja sitä kautta asiakasmäärien lisääntymisen kautta.

hotelli_central_hotellia_laajennettu_ilmoitus_helsingin_sanomat_17_10_1908Ilmoitus Helsingin Sanomissa 17.10.1908 kertoo Hotelli Centralin nopeasta laajennuksesta

Hulda Nordstöm mainosti hotelliaan ja sen palveluja aktiivisesti maan eri puolilla ilmestyneissä sanomalehdissä. Marraskuussa 1909 julkaistiin komea kuvallinen mainos myös kaupallisen alan Mercator- aikakauslehdessä. Siinä kerrotaan kesän aikana laajennetusta hotellista, suuremmasta ruokasalista ja kahvilasta sekä täysistä anniskeluoikeuksista hotellivieraille. Myöhemmin lehden saksan- ja englanninkielisissä julkaisuissa Hotelli Centralin mukavat huoneet ja loistava ravintola saivat myös palstatilaa, kuten v. 1910: ”A hotel confortable house, at which to put up is the Central, presided over by Miss Hulda Nordström not only are the rooms confortable, but the restaurant is quite excellent.” 

hotel_central_mainos_mercator_15_11_1909Hotelli Centralin mainos Mercator-lehdessä v. 1909

Hotelli Centralista Centrumiksi

Aulis Holmalan mukaan Hulda Nordström omisti hotellia vuoteen 1918 asti, minkä jälkeen ravintoloitsija Arthur Lönnqvist vuoteen 1928 ja Abel Andersson vuosina 1929-30. Hotelli Centralin nimi muuttui myöhemmässä vaiheessa Centrumiksi.

Lähteitä:

  • Aulis Holmala: Keskustorin kiinteistöt – vuosisata kaupunkikuvaa: Sumelius, Selin, Palander, Commerce, Sandberg, Tampere 2010
  • Paula Kivinen: Tampereen Jugend, arkkitehtuuri-taideteollisuus, Keuruu 1982
  • Aamulehti 16.5.1909
  • Helsingin Sanomat 17.10.1908
  • Mercator, tidskrift för Finlands näringsliv, nro 22, 15.11.1909
  • Mercator : the trade journal of Finland no 6, 1.6.1910
  • Tampereen Sanomat 31.12.1907